Opastuspalvelu tjk 4vko

Tällä viikolla opastin koululaisryhmiä, kiipularyhmän, maahanmuuttaja ryhmän ja normi asiakasryhmiä. Kävin taas siivoamassa tekstiilikonservointia ja siellä imuroin, pesin vessoja sekä pyyhin lattioita.
Asettelin kukkia paikoilleen ennen Palanderin talon avautumista sekä sulkiessa vein niitä takaisin viileään. Lauttelin kynttilöitä ja muita valoja päälle, olin kassalla eli aika samanlainen viikko kuin viimeviikkokin.

Työtunteja tältäviikolta yhteensä 35h.

Opastuspalvelu tjk vko 3

Tälläviikolla sain taas lisää opastaa lapsiryhmiä eli koululaisia (ilmaisryhmiä) jne ja myöskin ihan (maksavia) asiakkaita, sekä yhden maahanmuuttaja ryhmän.
Kävin torstaina siivoamassa tekstiilikorservointia. Joka aamu laitellut kukkia paikoilleen ja imuroinut eteistä ja laitellut (pattereilla toimivia) kynttilöitä päälle ja paikoilleen. Avannut kassaa ja toiminut tiskillä sekä laskenut kassaa ja tehnyt päivän päätöstä kassaan, sulkenut oven ja ottanut ständin pois sekä vienyt kukat takaisin eteiseen viileään ja kastellut niitä välillä niinkuin kuusiakin. Sammutellut kynttilät ja valot sekä laittanut sisäkasveille kukkalamput paikoilleen.

Työtunteja tältäviikolta 32h.

Opastuspalvelu tjk vko 2

Tällä viikolla pääsin käymään talossa olevien eri oppaiden kierroksilla ja keskiviikkona pääsin itsekkin vetämään niitä, lapsi kierrokset sujuvat paremmin kuin niinsanotusti aikuisten kierrokset, joten niiden harjoittelua vielä lisää tiedossa. Pääsin myöskin opettelemaan kunnolla kassan käyttöä ja käyttämään sitä, olen päässyt tekemään jopa päivän päätöstä jne.

Työtunteja tältä viikolta 36.5h.

Opastuspalvelu tjk 1vko

Tällä viikolla olen autellut joulun rakentamisessa Palanderintalossa.

Olen esim:

• koristellut kaksi joulukuusta
• askarrellut muutamia koisteita
• laitellut koristeita ja muita Palanderinjouluun kuuluvia tavaroita paikoilleen esim: keittiöön mausteita ja pullia jne
• tehnyt kukka-asetelmia

Ja pääsin seuraamaan lauantaina muutamaa opastuskierrosta ja näkemään miten ja mitä siellä kerrotaan sekä näkemään vähän miten kassaa käytetään.

Työtunteja tälläviikolla n. 36.5h

Museo Skogster markkinointiviestintä

Haastattelussa Antti Krapu amanuenssi (vastaa museon kokoelmista, niiden luetteloimisesta ja näyttelyiden järjestelemisestä).

1. Millaisia kohderyhmiä yritys yrittää tavoitella?

• Pääpiirteittäin kaupunkilaiset ja matkailijat. Suurimmat käyttäjät on työssäkäyvät sekä naiset, yrittää myöskin tavoitella muitakin. Perheitä yritetään tavoitella erilaisilla tapahtumilla ja nuorua luennoilla.

2. Millaisia jakelukanavia yrityksellä on käytössä?

• Sposti, nettisivut, menokalenterit, museo.fi, facebook, instagram, lehdissä ja radioissa ostettua mainontaa, julisteet ja valotaulut.

3. Onko eri jakelukanavilla erilaiset kohderyhmät ja/tai erilaiset myytävät tuotteet?

• On huomioitu esim. tapahtumia on suunniteltu kohderyhmille, joista selviää mitä kanavaa käytetään.

4. & 5. Millaisia markkinointiviestinnän yritys käytää ja koittaako yritys tavoittaa eri kohderyhmiä markkinointiviestinnän kanavissa?

• Lehtimainonta -> paikallislehti esim. hämeensanomat. Julistemarkkinointi esim. ilmaista tai ostettuja julistepaikkoja. Valotaulu, radiomainonta, maksettuja facebook manoksia.

6. Kuka / ketkä suunnittelevat ja tekevät käytännössä yrityksen markkinointiviestintää eri kanavissa?

• Antti itse ainakin, yhteistyö projektin tai tapahtuman suunnittelijan kanssa mietitty kenellä ja miten manrkkinoidaan.

7. Millä tavalla yritys seuraa markkinointiviestinnän onnistumista?

• Lukujen seuraaminen, viestimien seuranta, ihmisten lukumäärä kuinka moni ilmestyy tapahtumaan yms, verkkosivujen kävijä/katsojaluvut. On myöskin monta kanavaa jne mistä ei saada lukuja ja sitten on niitä ns mutu tuntuma lukuja.

8. Millaista on yrityksen jälkimarkkinointi?

• Esim. ennakkovarauksessa saadaan yhteystiedot joista sitten saadaan suora kontakti viestitse asiakkaaseen mitä mieltä oli tapahtumasta jne. Viestinnällisiä yhteistöitä median kanssa.

9. Budjetoiko yritys erikseen markkinointiin/markkinointiviestintään?

• Kyllä budjetoi, ei voinut enempää kertoa asiasta, sillä se kuluu vain yrityksen työntekijöille.

10. Miten yrityksen markkinointiviestintä on muuttunut viimeisen 10 v. aikana?

• On panostettu somekanaviin, maksulliseen juliste ja valotaulu määrää lisätty, ennen ilmaispaikkojen hyväksikäyttöä, lehtimainonta on aikalailla samanlaista kuin ennen. Suunitelmallisuus eli suunnitellaan tarkemmin mitä ja miten tehdään, valokuva aineiston laatuun panostetaan esim. mitä laitetaan someen.

Nina & Jutta

Majoituspalvelu vertailu

Kylpylä ja Day Spa Scandic Aulanko

Kylpylä hotelli Hämeenlinnassa Aulangolla. Hotelli tarjoaa kylpylä palveluja, kuntosalin, Eden's Eva Day Spa, hohtokeilausta, juhla- ja kokoustilat, ravintolan sekä baarin.

Aulanko areena on kylpylän yhteydessä oleva iso sali missä pystyy järjestämään juhlia sekä konsertteja.

Hotellia markkinoidaan kaikille vapaa-ajan viettäjille ja kokous asiakkaille. Hotellin sivustot ovat hienot ja helposti löytää mitä etsii.

Henkilökunnan työtehtäviä on esim:

• Asiakaspalvelu
• Tarjoilua
• Ruuan valmistusta
• Kokoustilojen laittoa
• Juhlatilojen kuntoon laitto
• Kerros ja muu siivous

Hotelli on kuvien mukaan hyvin viihtyisä ja lämminhenkinen, huoneissa on hyvin paljon samaa, mutta kuitenkin jotain erilaista, kaikki lisäpalvelut ovat plussaa.

Hotellin läheisyydestä löytyy esim:

• Aulanko golf
• HugoPark seikkailupuisto
• Puistometsä sekä Aulangon 
• Aulangon ratsastuskoulu
• Aulanko Outdoors

Matkailukeskus Lempivaara
Riihimäellä sijaitseva leirintäalue/karavaanari alue.

Tarjoaa:

• hirsimökki majoitusta (26mökkiä)
• vaunupaikkoja säköllä tai ilman (n. 200 paikkaa) 
• telttapaikkoja
• mökit ovat max kahden-kuuden hengelle
• astioita ei löydy mökeistä
• lakanoista sekä pyyhkeistä täytyy maksaa erikseen

Yritysasiakkaille tarjoaa:

• lyhyt- ja pitkäaikaista majoitusta 
• kokoustilat
• ruokailut
• saunaillat
• virkistäytymisillat jne.

Talviaikaan ravintola toimii tilausravintolana ryhmille varauksella.

• Ravintolalla A-oikeudet
• Iso terassi
• Ruokaa voidaan räätälöidä kunhan kysyy

Henkilökunnan työtehtäviä on esim:

• mökkien siivous
• saunan siivous
• talvisin ravintolassa tarjoilu ja ruuan valmistua
• kokoustilojen järjestäminen
• kesällä nurmen leikkuu ja talvella lumityöt

 Markkinoidaan ehkä enemmänkin heille, jotka haluavat yöpyä teltassa tai asuntovaunussa tai ihan mökissä. Mutta sopii kaikille myöskin kokouksiin.

Majoituksien eli mökkien kuvista päätellen

Hotelli Sveitsi

Hyvinkäällä sijaitseva "moderni kokousta- ja elämyshotelli keskellä Etelä-Suomen kauneinta sekä monipuolisinta matkailu- ja vapaa-ajanaluetta - vain vajaan tunnin ajomatkanpäässä"

Tarjoaa:

• majoituksia -> erilaisia- ja kokoisia huoneita
• ravintola
• kokoustilat
• auditorio
• juhlatilat

Palvelut hotellin ympäristössä:

• Sveitsin uimala
• SuperPark Sveitsi
• Fit Park Sveitsi
• Bio Rex Sveitsi
• Seikkailu Sveitsi
• Kulma Deli Sveitsi
• Beauty Spa Sveitsi
• Way out Sveitsi

Henkilökunnan tehtäviä hotellissa ja ympäristössä:

• asiakaspalvelu
• kerros- ja muu siivous
• ruuan valmistus ja tarjoilu
• asiakkaiden turvallisuuden varmistaminen
• kokous ja juhlatilojen laittoa

Hotellia markkinoidaan mielestäni kokous asiakkaille ja vapaa-ajan viettäjille kun vierestä löytyy kaikenlaista aktiviteettia ja rentoutusta.

Kuvista päätellen hotelli on todella siisti ja viihtyisä sekä moderni. Valoisa hienot huoneet, muhkean näköiset sängyt.

Hotelliketjut

Suomen hotelliketjut on tunnetusti siistejä, korkeatasoisia, palvelu ystävällistä ja ammattitaitoista. Mahdollisuus saunoa on suurimmassa osassa hotelleja ja monessa on myöskin uima-allas.
Omasta mielestäni hotellit suomessa vastaavat hyvin kysyntää sillä kaikkihan haluavat siistin huoneen, pehmeän sängyn ja muhkean aamiaisen ja sitä mielestäni suomessa sijaitsevat hotellit tarjoavat tai ainakin ne missä itse olen käynyt.

Suomessa toimivia hotelliketjuja:

On pohjoismaiden suurin hotelliketju, jolla on 280 hotellia, kuudessa maassa ja yhteensä n. 55 000 huonetta.
Scandic perustettiin vuonna 1963. Haluaa asiakkaalle parhaan mahdollisen hotelli kokemuksen.
EQT Partners, Toimitusjohtaja Frank Fiskers. Voi olla normi hotelli tai kylpylä hotelli, saunapalvelut, kuntosali jne. Etuja ja erilaisia tarjouksia esim. viikonloppuisin ja senioreille.

Suomen tunnetuin ja laajin ketju jolla on 50 hotellia Suomessa, Tallinnassa ja Pietarissa.
Original hotelli ymmärtää suomalaista mielenmaisemaa, työntekijät palvelevat, pitävät huolta ja välittävät asiakkaistaan.
Break hotelli ei ole pelkkä hotelli se voi olla kylpylä tai laskettelukeskus. Rentouttava tai aktiivinen irtiotto arjesta.
Solo on ainutlaatuinen, sydämmellinen ja persoonallinen hotelli työntekijöineen, soolo teoja myöskin tehdään (esim. synttärinä viedään kakku huoneeseen).
Kuuluu s-ryhmän hotelleihin. Hari Ojanperä johtajana vuonna 2014.
Hotelleissa voi olla saunapalvelut, uima-allas, jne. S-card jolla saa tiettyjä etuja (työmatkalaisille), S-etukortillakin saattaa saada joitain etuja.

Sijaitsee yleensä aina keskustassa ja sinne on helppo päästä. Kauempaakin pääsee helposti, koska bussit, ratikat, junat ja laivat ovat lähellä. Hotelli on aina keskustassa, hyvät sängyt, huoneita jopa 3-4hlö, oma kylpyhyone, jokaisessa huoneessa jääkaappi, mikro ja vedenkeitin, jos on omia eväitä mukana.

Kuuluu yli 3400 hotellia maailmanlaajuisesti.
Asiakkaita huomioidaan yksilöllisesti hotellissa. Aamiainen tarjoillaan hotellissa. Lemmikit ovat tervettulleita. Suomessa Holiday Inn- hotelleja sijaitsee Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella.
Holiday Inss- hotelleja operoi Scandic Hotels Oy.

On suomalainen hotelliketju. Huomioi asiakkaiden tarpeet, huolehtii asiakkaista positiivisesti. Ovat huolellisia resurssiensa kanssa. Kehittää tuotteita ja palveluja jatkuvasti. Perustettu 1986. 34 lomakohdetta, joissa on n. 1500 loma-asuntoa. Kohteista 26 sijaitsee Suomessa, loput Ruotsissa, Kanariansaarilla ja Espanjassa. Kylpylä hotelli.
Holiday Club Resort Oy:n omistaa Mahindra Holidays & Resort India Ltd, yhtiön toimiva johto ja Fennia-konserni. Toimitusjohtajana toimii Iiro Rossi.









N. 15 hotellia sijaitsee ympäri Lappia, Oulussa, Tampereella. Järjestää majoitusta, erilaisia aktiviteetteja. Tarjoaa kausitarjouksia esim. ruskakampanjat ja ruskalomat, alkutalvi, talviloma. Lapland Hotels CEO on Ari Vuorentausta.
Lapland hotels syntyi kun kaksi matkailualan yritystä yhdistyi vuonna 2002. Pitkästen perheyrityksen omistamat Levin, Rovaniemen ja Ylläksen hotellit sekä Pertti Yliniemen omistamat Oloksen, Pallaksen, Kilpisjärven ja Hetan hotelleihin.

Päälle 1400 hotellia maailmalla. Radisson Collection, Radisson Blu, Radisson, Radisson RED, Park Plaza, Park Inn, Country Inn & Suites. Oleskelutiloja, ruokaa ja juomaa sekä ohjelmaa. Lentokenttähotellikin löytyy. Takaa asiakkailleen huolettoman ja helpon matkanteon. Ketjuun kuuluu
Radisson Hotels & Resortsilla on n. 435 hotellia n. 61 maassa ja perustettiin vuonna 1909.
Radisson Blu hotelleja on n. 275 n. 50 maassa. Ketjun hotelleja on Suomessa seitsämän Helsingissä (3), Espoossa, Turussa, Oulussa, Vaasassa ja Tampereella.
Radisson Blu - hotellit toimivat franchising periaatteella ja ne kuuluu myöskin s-ryhmän hotelleihin.

Suomalaisia hotelliketjuja:

- Sokos Hotelli
- Holiday Club
- Lapland Hotels
- Omenahotelli
- Finlandia Hotels
On myöskin suomalaisten yksityisyrittäjien omistamia hotelleja.

Lähteet:

https://www.discoveringfinland.com/fi/majoitus/hotellit/

https://www.scandichotels.fi/

https://www.sokoshotels.fi/fi/tietoa-meista

https://www.omenahotels.com/fi/?

gclid=CjwKCAjwo_HdBRBjEiwAiPPXpOVLxJvX2BtCQlI8KT6WnLblHp0GSJQPP7BAhGxpBxUq_4pKpWO_FxoCam8QAvD_BwE

http://www.finland.holidayinn.com/

https://www.holidayclubresorts.com/fi/

https://www.laplandhotels.com/FI

https://www.radissonblu.com/fi/matkustaja?icid=rd_fi_fp_m_2_business-traveler

Erä-Susi markkinointiviestintä

Markkinointi tehtävä

Huskysafari sekä kotieläin piha kaiken ikäisille. Safareille ei mieluiten ihan pieniä lapsia/sylivauvoja.

Somet:

https://www.erasusi.com/

https://www.instagram.com/ruka_huskies/?hl=fi

https://fi-fi.facebook.com/Erasusi/

Ruokakulttuuri - Kainuu

Kainuulainen ruokakulttuuri

Kainuulaiset ovat aina arvostaneet perinteikästä ja maukasta ruokaa, 
jossa luonnosta saamat raaka-aineet pääsevät kunnolla oikeuksiinsa.

Kainuulaiseen ruokapöytään on aina kuulunut vahva-arominen riista, maukkaat kalat, erilaiset marjat ja sienet eri muodoissa. Näistä ovat syntyneet niin juhlamenut kuin arkiset ateriatkin.

Kainuulaisiin perinneruokiin kuuluu mukaan myös juustoleipä, jota tarjotaan lämpimänä jälkiruokana lakkahillon kanssa tai ihan vain sellaisenaan.

Norssi eli kuore on Kainuun maakuntakala. Kuivatusta norssista voidaan valmistaa kalakeittoatai napostellaan sellaisenaan. Kalakeitto on Paltamon pitäjäruoka. Norssikeittoa tarjoillaan yleensä alkupalaksi hyvän leivän kanssa tai nykymuodin mukaan "norssiputsiona" lisäämällä keiton päälle maitovaahtoa ja tarjoilemalla keitto kupista.


Kainuulaisia luomutiloja

Lindholmin Lammastila, Lampaiden ja vuohien kasvatus & myynti.
Sormulan luomutila, Alkuperäiskarjaa, kyyttöjen kasvatus & myynti. 
Katajan luomutila, Marjojen viljelyä& myynti, mansikkaa, puutarha vadelmaa, mustaherukkaa.

Kainuulaisia ruokia myyvät ravintolat

Ravintola Sirius, Kajaani -> Tilaamalla ennakkoon voi varata lounaan, päivällisen, kokoustilan ja tarjoilut, juhlat palveluineen & tarjoiluineen. On mahdollista vuokrata tilat ja tarjottavat (alkoholitarjoilun hoitaa Ravintola Sirius).

Ravintola Wanha Kerho, Kajaani -> Perheyritys. Lounasravintola, á la carte - ravintola , tilausravintola, leipomo, koukouspalveluja.

Ravintola Saaga, Ukkohalla, Hyrynsalmi -> Ukkohalla Skichaletsin yhteydessä toimiva Ravintola Saaga on lounas- ja á la carte - ravintola.

Kolme kainuulaista perinne reseptiä

Kainuulainen madekeitto

1 made
1l kylmää vettä
4-5 perunaa
1-2 sipulia
1 laakerinlehti
4 maustepippuria
1tl suolaa
3rkl voita
tilliä

1. Nylje & perkee made (tai pyydä kauppiasta tekemään se kaupassa).
Laita mateen maksa kylmään erikseen veteen. Leikkaa mateesta pää ja pyrstö
pois ja laita ne kattilaan. Lisää 1l kylmää vettä ja keitä miedolla lämmöllä.
Kun liemen pintaan muodostuu vaahtoa, kuori se pois reikäkauhalla.
Lisää liemeen suolaa, hienonnettu sipuli, laakerinlehti ja muutama mustapippuri.
Keitä n. 20min.

2. Paloittele made n. 10cm kokoisiksi paloiksi. Kypsennä kalapaloja 5-10min tai
kunnes madepalat ovat kypsiä. Nosta ne liemestä ja irrota kypsänkalan lihasta ruodot.

3. Siivilöi liemi ja lisää lohkotut perunat liemeen kypsymään. Keitä keittoa 15-20min,
kunnes perunat ovat kypsiä. Tarkista suola, lisää nokare voita ja ruodottomat madepalat.

4. Viipaloi keitetty maksa ja lisää se erikseen madekeitoon tai tarjoa erikseen.
Kuumenna keitto ja tarjoa hienonnetun sipulin, tillin ja ruisleipäkuutioiden kanssa.

Kainuulainen avokukko

700g rieskataikina- tai hapanleipä

täyte:

700g muikkuja
2tl suolaa
ruisjauhoja
voita

1. Valitse pehmytruotoisia, keskikokoisia muikkuja.
Suolaa kalat ja anna maustua n. tunti.

2. Taputtele taikinasta n.1cm paksuisia soikeahkoja
kuorilevyjä. Nosta kuori voidellulle & jauhotetulle pellille
ja laita muikut päälle. Käännä ja rypytä kukon reunat.

3. Paista uunissa 250-asteessa ensin 10min. Jos kukkoon muodostuu
suolavettä, ota kukko uunista ja valuta vesi pois. Laita kukko uuniin
ja paista sitä 200-asteessa 10min. Voitele lopuksi kalat sekä kuoret
voisulalla ja jatka kypsentämistä n. 5-10min 200-astessa. Kääri avokukko
voipaperiin ja sanomalehtiin. Aanna hautua paketissa n. tunti.

Puolukkavispipuuro

2l vettä
1l puolukoita
3dl mannasuurimoita
sokeria, maun mukaan
suolaa

Keitä puolukoita vedessä n. 20min. Siivilöi puolukankuoret ja jäljelle jääneeseen mehuun lisätään mannasuurimot, sokeri ja suola. Keitetään n. 20-25min. Ja annetaan jäähtyä ennen puuron vatkaamista kuohkeaksi sähkövatkaimella. Nautitaan kylmän maidon kera.

Lähteet:
wikipedia, luomulaakso.fi, ruokatieto.fi

Makupaloja suomesta

Puhutaan ruuasta!
Ulkomaalaisten ensimmäisiä ikkunoita Suomeen on ruoka. Tekipä vierailija matkan työn tai vapaa-ajan merkeissä, aina syödään. 

Suomalainen ruokakulttuuri on ollut suuressa muutoksessa koko 2000-luvun alun. Samaan aikaan pohjoismainen ruoka on noussut isoksi trendiksi.  Uudet maut, puhtaus ja läheinen luontosuhde kiinnostavat maailmaa.

Näkökulmana teemojen valinnassa on ollut se, että aiheet tuovat esiin jotain ainutlaatuista ja niiden tiedetään kiinnostavan ulkomaalaisia. Valitut teemat muodostavat jäävuoren huipun. Pinnan alla on jokaisen suomalaisen tarinoita tätä täydentämään. 

Suomessa on paljon ruokaan liittyvä asioita, joista suomalaisen on syytä olla ylpeä. Moni asia saa ulkomaalaisen jopa yllättymään.

Elinvoimainen luonto ja tinkimättömät osaajat lohtivat herkkuja

Suomalainen ruokakulttuuri kumpuaa pohjoisen luonnon mauista ja elinvoimasta, perinteistä sekä uusista vaikutteista.

Metsien marjat, sienet ja riista sekä vesiemme kalat ovat aromeiltaan vahvoja ja raikkaita.
Maailman pohjoisin maatalous tuottaa ruokaan voimaa, josta riittää koko vuodelle.

Vaikutteet lähinaapureilta ovat osin historiaa, osin elävää perinnettä ja nykyaikaista keittotaitoa. Joulun ruoat ovat etupäässä läntistä perintöä, pääsiäisen itäistä. Moni kalaruoka on hyvin samanlaista kuin muiden Pohjoismaidenkin. Runsas leivontatuotteiden valikoima kertoo vuorovaikutuksesta kaikkiin ilmansuuntiin. Nykyään kulinaarisia vaikutteita tulee yhä kauempaa ja parhaat palat sopeutuvat osaksi suomalaista ruokakulttuuria.

Erilaisten ravitsemuksellisten haasteiden ratkaiseminen on saattanut suomalaisen terveellisen syömisen osaamisen maailman kärkeen. Ravitsemustieteen taso on huippua ja sitä hyödynnetään. Laadukkaat peruselintarvikkeet ovat yksi hyvinvoinnin kulmakivi ja sen noudattamiseen kannustetaan mm. ilmaisen kouluruoan äärellä ja kotitalousopetuksessa. Tutkimus ja tuotekehitys tuottavat helpotusta erilaisten ravitsemuksellisten ongelmien kanssa kamppailevien arkeen kehittämällä erityisruokavaliotuotteita ja funktionaalisia elintarvikkeita. Myös peruselintarvikkeita kehitetään jatkuvasti terveellisempään suuntaan.

Suomalainen ruoka maistuu muillekin kuin meille.

Helsinki on kivunnut yhdeksi maailman kiinnostavimmista trendikaupungeista tuoreudellaan ja ennakkoluulottomuudellaan. Kansainvälisten vieraiden on helppo tarttua koko kädellä suomalaiseen soppalusikkaan.

Pohjoisen luonnon kulinaarinen sinfonia

Pääkaupungista pääsee helposti metsään hiljentymään, lenkkeilemään tai marjaan. Monen kaupunkilaislapsen mummola on yhä maalla. Nämä juuret takaavat jatkuvan kontaktin ruoan kasvupaikoille. 


Mustikoilla, puolukoilla, kantarelleilla ja tateilla herkutellaan himokerääjien kodeissa ympäri vuoden. Itse poimitut ja pakastetut marjat ovat monelle ulkomaalaiselle ihmetyksen aihe!
Monelle suomalaiselle toki riittää, että syksyisin käy kerran, pari metsässä ja kävelyn lomassa poimii muutaman marjan suuhunsa. Pakastinta voi täyttää myös torien ja kauppojen tarjonnalla.

Vapaan marjastamisen ja sienestämisen metsissämme mahdollistaa jokamiehenoikeus. Kuka tahansa voi hyödyntää luonnon antimia, kunhan kunnioittaa luontoa.

Tuhansissa järvissämme kasvaa maukkaita makean veden kaloja. Merikaloja saadaan Itämeren lahdista. Erityisiä herkuttelusesonkeja ovat syksyiset rapu- ja nahkiaiskaudet sekä talven mäti-, made- ja pilkkikausi.

Itse metsästettyä riistalihaa syödään monissa suomalaiskodeissa. Useimmiten riista-aterialla on hirveä, mutta myös peuraa ja jänistä tarjotaan. Riistalinnuista yleisimmät ovat sinisorsa ja sepelkyyhky. Metsästysoikeuden voi kohtuullisella vaivalla hankkia melkein kuka tahansa, sillä metsästyskulttuurimme kumpuaa entisaikojen erä- ja omavaraistaloudesta. Aristokraattisuus ja rituaalit ovat vieraita suomalaisessa metsästyksessä.

Luonnosta tuotetaan myös erikoisia herkkuja. Esimerkiksi koivunmahla, kuusen vuosikasvu kerkkä ja terva muuntuvat osaavien harrastajien ja pienjalostajien käsissä juomiksi, siirapeiksi ja muiksi herkuiksi.

Maailman pohjoisin maatalous

Kesällä suomalaisilla kasveilla on kiire: koko kasvuprosessi pitää käydä läpi kuukautta paria lyhyemmässä ajassa etelän lämpöön verrattuna. Syksyllä kiire tarttuu sadonkorjaajiin, sillä työt on tehtävä muutamassa viikossa, pois talven jaloista.

Nopean kasvun tekevät mahdolliseksi pitkän kesäpäivän runsas valo, Golf-virran lämpö ja olosuhteisiin sopeutuneet lajikkeet. Suomessa kasvukauden yhteenlaskettu auringon määrä on suurempi kuin Keski-Euroopassa. Kasvua auttaa, myös kesäisin on harvoin liian kuumaa tai kuivaa ja kasteluvettä on aina saatavilla. Talven pakkaset tuhoavat hyvin osan tuholaisista ja hidastaa rikkakasvien kasvua.

Erityistä suomalaiselle kasvukaudelle on myös se, että päivän ja yön lämpötilaerot ovat suuria. Lämpötilavaihtelu tiivistää yrttien aromeja ja marjoihin muodostuu paljon ravintoaineita.

Pellot ja metsät lepäävät talvet, mutta kasvihuoneet tuottavat vihanneksia ympärivuoden. Energian käytön vähentämiseksi on tehty paljon töitä, mikä kantaa tulosta. Esimerkiksi kasvihuonekurkku tarvitsee nykyään kolmanneksen vähemmän energiaa satokiloa kuin muutama vuosikymmen sitten.
Samaan aikaan satotaso on noussut kolminkertaiseksi.

Maatilojen tuotantoeläimet saavat talvisuojan lämmitetyistä navetoista. Osa eläimistä, varsinkin luomumaataloudessa, ulkoilee myös talvipakkasella. Hyvä hygienia- ja rehuosaaminen tekee suomalaisesta lihasta, maidosta ja munista maailman puhtaimmat.

Yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista on ilmaston lämpeneminen. Pidempi kesä tuottaisi lisää satoa ja mahdollistaisi uusia lajikkeita. Toisaalta leudot talvet toisivat lisävaivaa tuhohyönteisistä ja rikkakasveista. Siitä huolimatta suomalainen maatalous sopeuttaa toimintansa ilmaston tuomiin haasteisiin.

Neljän vuodenajan maut

Suomalaisen ruokatalvessa on tummia makuja: kellarin vahvistamaa sipulin kirpakkuutta sekä perunan, porkkanan ja lantun kypsää maan aromia. Lihapadat ja laatikkoruoat haudutetaan lempeästi. Etikkavihannekset ja hapankaali tuovat raikkaan maun. Talven makujen huipentuma on jouluateria.

Keväällä valon lisääntyessä kevenevät suomalaisen mieli ja ruoka. Talven viimeiset varastot ja kevään ensimmäiset tuoreet maut kohtaavat. Kevättalven pakkaspäiviä lämmittävät keitot. Vähitellen lautaselle ilmaantuu raparperia ja korvasieniä, parsaakin.

Kesällä koko Suomi hurahtaa uuden sadon perunoihin, mansikoihin ja herneisiin. Mansikat antavat aiheen täytekakun tekoon. Kasvimaan herkkuja nautitaan paljon sellaisenaan ja tuoreeltaan. Lihaa kypsennetään grillissä. Kesäinen ruoanlaitto on mutkatonta ja raaka-aineiden omia makuja korostavaa.

Syksyllä on kaikkea yllin kyllin. Metsän ja puutarhojen marjat, sienet ja juurekset huokuvat kesän valoa ja täyteläisiä aromeja. Riista monipuolistaa lihavalikoimaa ja harrastajakalastajien sesonki jatkuu. Hillot, mehut, hapansäilykkeet, kuivatut tuotteet ja pakasteet täyttävät varastot.

Vuodenaikojen mukaan syöminen on vähentynyt. Sesonkisyöminen on kuitenkin jälleen yleistymässä.

Suomalaiset terveyspommit

Suomalainen perusraaka-aine ruokavalio on terveellinen, Ruokavaliomme sisältää ruista ja kauraa, joista saadaan energiaa jaksamaan. Rypsiöljystä ja rasvaisista kaloista saadaan rasvahappoja sydämen, verisuonien ja ihon hyvinvointiin. Pohjoisen kesän marjat & juurekset sisältävät antioksidantteja, jotka vahvistavat vastustuskykyä ja muita ravintotekijöitä. 

Laadukkaiden raaka-aineiden lisäksi kunnollista perusruokaa ovat muun muassa maito- ja lihavalmisteet sekä täysjyväleipä. Teollisuus on jo vuosia vähentänyt rasvan, suolan ja sokerin määrää tuotteissaan. Kuluttajan valintojen tueksi on laadittu symbolijärjestelmä, joka osoittaa kussakin tuoteryhmässä ravitsemuksellisesti paremmat tuotteet. 

Pohjoiseen sijaintiimme liittyy yksi erityinen ravitsemuksellinen ilmiö: vähärasvaista ja rasvatonta maitoa ja piimää täydennetään D-vitamiinilla, koska emme saa sitä riittävästi pimeän talven aikana.

Tämän vuosituhannen nuosevia ilmiöitä ovat super-, lähi- ja luomuruoka sekä kestävä ruokavalio. Ne on valjastettu terveellisen ruokavalion osaksi, myös Suomessa.

Superruoka on epävirallinen termi luonnollisille ruoka-aineille, joilla on poikkeuksellisen korkea ravitsemusarvo. Lähiruoan terveellisyys kiteytyy vähäiseen jalostusasteeseen ja tuoreuteen. Luomuruoassa terveellisyyttä on keinotekoisten lannoitteiden, torjunta-aineiden ja lisäaineiden tiukka rajoittaminen,

Monelle ruoka-ainerajoitteiselle on lottovoitto asua Suomessa. Laktoosi-intoleranssista kärsivä löytää tavallisesta kaupasta runsaasti vähä- ja laktoosittomia tuotteita. Keliaakikolle on tarjolla gluteenittomia leivonnaisia. Erityisruokavaliot on huomioitu monen ravintolan ruokalistalla koodimerkinnöin. Jos listalta ei löydy merkintää, tarjoilija osaa opastaa.

Terveyttä edistävän ruoan tieteellistä huippua edustavat funktionaaliset elintarvikkeet. Funktionaaliseen tuotteeseen voidaan lisätä suotuisia aineosia tai poistaa haitallisia.

Ensimmäisenä suomalaisena funktionaalisena tuotteena maailmaa valloitti hammasystävällinen makeuttaja ksylitoli. Sitä on seurannut vatsan hyvinvointiin, kolesterolitasoon ja verenpaineeseen vaikuttavia tuotteita, joihin on lisätty myönteisesti terveyteen vaikuttavia ainesosia. 

Koulupäivän ruokakulttuuri

Koulussa tarjoiltu ilmainen lämmin lounas on osa virallista opetussuunnitelmaa. Ajatuksena on, että ruokailutauko koulutyön lomassa virkistää ja auttaa jaksamaan loppupäivän aherruksessa. Se on samalla terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatusta.

Pääosa koulujen ruoasta tehdään suurissa keskuskeittiöissä, joista ruoka jaetaan pienempiin jakelukeittiöihin. Usein samassa keittiössä tehdään ruokaa päiväkoteihin ja muihin kunnallisiin yksiköihin.

Toinen ruokakulttuurinen järjestelmä kouluissa on kotitaloustunnit, joilla ruoanlaiton ohella opitaan muitakin arjen taitoja.

Ilmaisen kouluruoan historia alkoi jo 1900 -luvun alkuvuosina ja se muuttui lakisääteiseksi 1940-luvulla. 

Ostoskoriin luomua ja lähiruokaa

Suomessa on paljon luomumaataloutta. Joidenkin mielestä koko Suomen maatalous kannattaisi muuttaa luonnonmukaiseksi, edellytykset siihen olisivat hyvät. Virallisen luomusertifioinnin etuna nähdään se, että ruoan puhtauden todistaminen olisi sen avulla helppoa. Toisten mielestä suomalainen maatalous on jo niin puhdasta, että luomusertifioinnin vaatimat lisäponnistelut ovat turhia.

Uudelleen löydetty lähiruoka-ajattelu on ottanut nopeasti tuulta alleen. Suurimmat suomalaisyritykset ovat määritelleet kaiken suomalaisen ruoan lähiruoaksi. 

Ajatus kestävästä ruokavaliosta tuo luomu- ja lähiruokaan lisää eettisiä ja ekologisia näkökulmia. Säästäväinen raaka-aineiden käyttö, hukkaruoan välttäminen, sesonkien mukainen ruokailu, kasvisten käytön lisääminen ja lihan kohtuullinen käyttö olivat vielä muutama vuosi sitten vanhanaikaista sodanjälkeistä köyhäilyä ja nipottamista, mutta nyt ne ovat muuttuneet osaksi kuluttamista.

Ainutlaatuinen makupaletti

Suomessa ruokakulttuurin lähtökohta on kahtaalla, idässä Laatokan Karjalassa ja lännessä Pohjanlahden rannalla. Idälle oli tyypillistä tuvassa oleva uuni, jossa leivottiin ja haudutettiin ruokia.

Kristinuskon saapumista Pohjolaan pidetään yhtenä ruokakulttuurimme suurena muuttajana. Uudet opit toivat paaston sekä muokkasivat käsitystä sallituista ja kielletyistä ruoista.

Suuret leipomot valmistavat perusleivät koko maahan ja osa paikallisistakin herkuista on levinnyt syntypaikkaansa laajemmalle. Silti leipävalikoimasta voi yhä päätellä, missä päin Suomea ollaan.

Paikallisväriä tuovat myös maakuntien muut erikoisuudet. Osa näistä tehdään perinneresepteillä, kuten ahvenanmaalainen mannaryynejä sisältävä pannukakku, hämäläinen tuhatvuotinen sahti tai pohjoispohjalainen keitto veripaltusta, rössypottu. Uutta paikallisuutta edustavat marjaviinit sekä pienjuustoloiden, -lihanjalostajien, -panimoiden ja muiden pientuottajien erikoisherkut.

Kulinaaristen vaikutteiden itäraja on siirtynyt Venäjältä Japaniin ja länsiraja Ruotsista Amerikkaan. Vaikutteiden virtaus on ollut vilkasta aina, olipa kyse suuresta teollisesta ruoantuotannosta, pienjalostuksesta, ravintolatarjonnasta tai kotikokkaamisesta.

Suomi, Pohjoismaa

 Pohjoismaista ruokaa kuvataan selkeäksi, puhtaaksi ja raikkaaksi. Kaikilla mailla on neljä vuodenaikaa, paljon rantaviivaa ja puhdasta maata. Monet samat marjat, sienet, kalat ja riista ovat kaikkien ominta luonnonantia. 

Lisäksi monen valmistus- ja säilöntämenetelmän historia on samankaltainen. Esim, ohutta leipää löytyy eri puolilta Pohjoismaista ja savustus on kaikille tuttua. Yhteistä on myös tavoissa valmistaa vaikkapa hernekeittoa, kiisseliä ja lihapullia.

Erojakin on. Kuvaamme omia suomalaisia ruokiamme usein yksinkertaisemmiksi kuin muiden Pohjoismaiden. Suomalainen ruoka onkin vähemmän maustettua ja maultaan raaka-ainelähtöisempää. Selkeät erot rapeasta pehmeään ovat ominaisia ruokien rakenteelle ja erilaisia rakenteita hyödynnetään moderneissakin ravintola-aterioissa. Suolaa käytetään niukemmin, mutta se on terveysvalistukseen liittyvä ilmiö.

Rikas idän ruokaperintö on Suomen oma erikoisuus. Sieltä on tullut meille tutuksi muun muassa sienien käyttö, smetana, rahka, hapattaminen laajemminkin ja lukuisat piirakat.

Suomessa on muitakin omintakeisia ruokia ja tapoja. Vaikka savustaminen on yhteispohjoismaista perinnettä, on se Suomessa huomattavan yleistä. Leipäjuusto, mämmi ja kalakukko ovat herkullisia esimerkkejä omintakeisuudestamme.

Valloitamme ruokamaailmaa sekä omana itsenämme  että osana pohjoismaista perhettä. ”We are located in Scandinavia” auttaa usein paikallistamaan kotimaamme.

Kattaus suomalaista suunnittelua

Klassikot elävät modernissa arjessamme. Kaj Franckin Teema-astiat ovat monelle suomalaisnuorelle yhä ensimmäinen astiasto. Patalappu on usein Maija Isolan Unikko-kuosista valmistettu. Muutenkin Iittala, Marimekko, Aarikka ja Pentik löytyvät lähes jokaisen suomalaiskodin keittiöstä.

Uudet kotimaiset tekijät pitävät suomalaismuotoilua tuoreessa kuosissa. Muun muassa Harri Koskinen, Ilkka Suppanen, Tonfisk ja Pentagon Design ovat nousseet kansainvälisille design-areenoille myös ruokaan liittyvällä muotoilullaan.

Suomalaista ruokaa ja muotoilua kuvataan usein samoin sanoin: selkeää, yksinkertaista ja käytännöllistä. Selkeys ja yksinkertaisuus ruoassa tarkoittavat raaka-aineen maun tunnistettavuutta, yksinkertaisia valmistustapoja ja rauhallista aterian esillepanoa.

Käytännöllisyys on muotoilussa usein pelkistystä. Ruoan käytännöllisiksi arvoiksi voi laskea esimerkiksi energian saannin, terveydelliset näkökulmat ja helppouden. Näiden asioiden eteen on tehty vuosikausia runsaasti työtä, ja moni suomalainen olisikin valmis muuttamaan suomalaisen ruokakulttuurin vähemmän funktionaaliseksi.

Uudessa suomalaisessa muotoilussa sekä ruokakulttuurissa suunnannäyttäjät ovat innovatiivisia ja kansainvälisiä. Taustalla vaikuttavat trendit ovat samat: ympäristöystävällisyys, eettisyys ja käsityön arvostuksen kasvu.

Helsinki, gastronominen suunnannäyttäjä

Vuosituhannen vaihteen tienoilla alkoi suomalaisten kokkien ja ruoan nousukausi. Alan ammattilaiset ovat perustaneet menestyviä ravintoloita ja myös ravintolaketjuista löytyy fine dining -ravintoloita. Helsinki hellii herkuttelijoita laajimmalla tarjonnalla, mutta huippuosaamista löytyy eri puolilta Suomea.

Huippuravintoloissa suomalainen ruoka on uutta kokeilevaa ja perinteitä uudistavaa. Suomalaisille tutut maut on houkuteltu esiin nykyaikaisin keinoin, suutuntuma on uusi ja vaihteleva, raaka-aineet selkeästi tunnistettavissa.

Omintakeisuuden kulmakiviä ovat persoonalliset raakaaineet. Niiden saamiseksi tehdään kiinteää yhteistyötä pientuottajien kanssa. Tuloksena voi olla perinteisesti pääruokana tarjottua poronkäristystä ilmavana alkuruokana ja arkiselta kuulostavaa vispipuuroa ylellisenä jälkiruokana.

Suomalainen ruoka on ravintoloissa myös reilusti rosoisuutensa säilyttänyttä arki- ja perinneruokaa. 

Suomalainen kansainvälisen tason gastronominen huippuosaaminen on nuorta. Ravintolakulttuurimme on aikanaan kehittynyt ulkomaisten osaajien käsissä. Ranskalaisten, venäläisten ja ruotsalaisten keittiömestareiden mielenkiinnon kohde oli muualla kuin suomalaisten perinneruokien kehittämisessä salonkikelpoiseksi.

Helsinki on yksi Euroopan kiinnostavimmista trendikaupungeista, myös ruoan suhteen. Valtteina ovat uutuusarvo ja hyvä ravintolatarjonta.

Kippis!

Suomessa riittää puhdasta makeaa vettä.  Pohjavesi on helposti käytettävissämme hiekkaharjuihin varastoituneena. Reilusti yli puolet käyttövedestämme on pohjavettä. Muu käyttövesi on puhdistettua järvivettä, jonka makua ei liiallinen kalkki tai kloori häiritse. Molempi parempi: suomalainen juomavesi on puhdasta ja raikasta.

Arkisen aterian kyytipoika on usein maito, myös monilla aikuisilla. Se yleistyi jokapäiväiseen käyttöön noin sata vuotta sitten, eli tuore maito ruokajuomana on uudehkoa perinnettä.

Suomalainen olut on nykyään pääasiassa vaaleata ja kirkasta. Suurten panimoiden rinnalle on jälleen noussut pieniä käsityöläisyrityksiä, jotka rikastuttavat valikoimia. 

Viini on osa uudempaa ruokakulttuuriamme. Rypäleet eivät täällä kasva, mutta maailmanlaajuinen tarjonta pitää harrastajat virkeinä. Viinikulttuuri on innostanut myös kotimaiset marjantuottajat kehittämään alkoholijuomia omista marjoistamme. Tisleet sekä kuohuvien ja makeiden juhlajuomien runsaat aromit antavat kovan vastuksen kansainvälisille kumppaneille.

Marjatehtävä

Variksenmarja eli kaarnika

- Varpukasvi, joka kuuluu kanervakasvien heimoon. Korkeus n. 10-30cm.
- Variksenmarjalla on kaksi alalajia pohjanvariksenmarja (yleisempi pohjoissuomessa),
(etelän) variksenmarja (puolestaan etelämmässä).
- Kasvaa kankailla, rämeillä koko suomessa, lapissa lehtomaisissa metsissä sekä tuntureilla.
- Tuulipölytteisyys takaa runsaan sadon lähes joka vuosi.
- Marjan maku on mieto, yhdistettynä esim mustikan tai muiden marjojen kanssa sopii hyvin mehuihin, marjaviineihin ja marmeladeihin.
- Marja sisältää runsaasti vitamiinja ja kuituja.
- Poiminta aika on heinäkuunlopusta lumentuloon saakka. Paras poiminta-aika on elokuun alussa.


Alkuruoka/ -juoma

Pääruoka

Jälkiruoka

(n. 1 vuoka, n. 4-6hlö)




Lähteet

http://www.luontoon.fi/marjastusjasienestys/marjastus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Variksenmarja
https://www.arktisetaromit.fi/fi/reseptit/marjaruokaohjeita%20kotitalouksille/variksenmarja/

Retki- ja erätarvikkeet

1. JALAT:
- Talvikengät täytyy olla lämpimät (esim lampaanvillavuori) ja vedenpitävät nahkapinnat ja jos mahdollista korkeavarrelliset.
- Vaelluskenkien/saappaiden tulee tukea nilkkaa vaihtelevassa maastossa (esim. kivikossa, poluilla, metsässä, jne).
-  Saappaat tulee olla jalassa mukava, jalkaan sujahtava malli.
- Sukat esim merinovilla, pehmeät, hengittävät, lämpimät (sopii kylmille ja lämpimille keleille).
Rinkat
- Rinkan koko voi olla 60-70 -litrainen (sopii hyvin esim. viikon vaellukselle) tai isompana 80-110 -litraa (useamman viikon yksinvaellukselle).
- Putkirinkassa on alumiinikehikko johon sekä selkään tuleva kantolaite että reppuosa on kiinnitetty.
-> Hyvä raskaille kuormille + mahdollisuus teltan ja makuualustan kiinnittämiseen.
Anatonic-rinkka on alumiinijäykisteinen, joka mukailee kehon liikkeitä eli on mukava kantaa, koetaan usein putkirinkkaa monikäyttöisemmäksi esim. matkaillessa.
- Rikan voi avata edestä tai päältä, helpoin päästä käsiksi sisälttön on kun rinkam voi avata edestä. Joihinkin rinkkoihin sadesuoja tulee mukana ja osaan täytyy ostaa erikseen sadesuoja, kankaan ei ole täysin vesitiiviitä, joten sadesuoja olisi hyvä hankkia.
- Rinkkaa pakatessa kevyimmät pohjalle, uloinpiin osiin, yläläppään painavimmat hartioiden korkeuteen. Kannattaa lopuksi kiristää kaikki hihnat, jolloin se pakkautuu tiiviisti ja paino tulee lähelle selkää.

2. PUKEUTUMINEN:
- Kerrospukeutuminen kannattaa aloittaa hyvistä alusasuista ja jatkaa kerrastoon riippuen vuoden ajasta (kesällä harvemmin tarvitsee kerrastoa/ kerrospukeutua niin paljoa) esim. merinovillakerrasto (talvisin useampikerrastovaate päälle esim. fleece paita ja housut), hengittävät ja lämpimät sukat, kauluri (ei liian paksu, mutta niin ettei kaulalle tule vilu).
- Päähine kelin mukaan (talvella paksumpi, muina vuodenaikoina ohuempikin riittää).
- Päällysvaatteet eli takki & housut tulisi olla tuulen ja vedenpitävät sekä lämpimät riippuen vuodenajasta, käsineet talvella/keväällä paksummat hanskat/rukkaset, muunnoin vähän ohuemmat mieluiten vedenpitävät kaikkina aikoina.
- Sadeviitta on hyödyllinen retkillä sekä arjessa, se pitää kuivana kun sade yllättää, pakkautuu pieneen tilaan, helppo pitää mukana ja nopea laittaa päälle sekä riisua päältä.

3. YÖPYMINEN:
- Telttoja on erilaisia, kaksi pääryhmää ovat kuitenkin kupoli,- ja tunnelliteltta. Tunneliteltassa kaaret on samansuuntaiset, jonka takia teltta täytyy pingottaa naruilla kiinni ettei se kaadu (ei pysy pystyssä ilman maahan kiinnitystä). On hyvä esim. Lapin vaellukselle, talvivaellukselle silloin, kun halutaan iso ereistila (absidi) tavaroiden säilytykseen sateelta suojassa. Kun taas kupoliteltassa kaaret menevät ristiin tai useammasta kohdasta, jolloin teltta pysyy pystyssä itsestään ilman naruja. Helppo pystyttää kalliomaastoonkin(koska kiiloja on vaikea saada työnnettyä maahan), kannattaa silti kiilata maahan, jos mahdollista, varsinkin tuulisella säällä.
- Camping-teltta tarkoittaa leirintäalueelle tarkoitettua telttaa.
- Vaellusteltta on hyvä valinta esim. avotunturiin.
- Matkassa kannattaa aina olla vedenpitävä telttasuoja jonka saa laitettua teltan päälle ja suojaa sateelta.
- Makuualustojakin on erilaisia esim. solumuovialusta on kestävä, kevyt ja eristävä, edullinen.
- Puhallettavat makuualustat menevät hyvin pieneen tilaan, on hyötyä esim. retkeillessä kajakilla, pyörällä tai moottoripyörällä. Ei eristä niin hyvin kuin solumuoviset, suositellaan lämpimään vuodenaikaan.
- Itsestään täyttyvät makuualustat ovat hyvä kompromissi pakkauskoon ja eristävyyden välillä, täytteenä vaahtomuovi, jonka huokoset täyttyy ilmasta kun venttiili avataan.
- Makuupusseja löytyy eri kokoina sekä erilaisiin olosuhteisiin tarkoitettuja makuupusseja (talvi&kesä).

4. RUOKAILU:
- Retkikeittimiä on kaasu-, bensa- ja srii-käyttöiset on myös puukaasukäyttöisiä (erinomainen ekologiseen ajatteluun) keittimiä. Käyttötarkoituksen ja tarpeen mukaan on helppo valita juuri se oikea keitin. Arviointikriteerejä ovat myös esim. polttoaine, keveys ja nopeus.
- Eräruuat: talvella voi syödä melkein mitä vain, koska ruuat säilyvät hyvin kylmässä. Kuiva aineita kannattaa pakata sen verran kuin tarvitee ennen retkeä, ettei tule hävikkiä, kalastamaansa kalaa voi paistaa jne.
- Välipalapatukat olisi hyvä säilyä pitkään ja kuivassa.
- Tuli maastossa kannattaa tehdä laavulla tai paikalla missä saa tehdä tulta maastoon. Tulen teko onnistuu tulitikuilla, sytytyspalalla, kaasusytyttimellä, tulustikulla (ja puukolla).
- Luvat (mihin lupia tarvitaan). Kalastukseen, metsästykseen, maastoliikenteeseen esim. moottorikelkkailuun, tulentekoon muualla kuin sille tarkoitetussa paikassa.
- Retkeily,- kalastus,- metsästys,- tulenteko,- puunotto,- tutkimus,- kuvaus- ja muut luvat saa metsähallitukselta.

Elämyksellisiä juomia

Elämys 
Elämys minulle tarkoittaa esim tapahtumaa mikä on ollut enemmän kuin mielyttävä, jonka takia kokemus jäänyt mieleen todella hyvänä muistona.

Viisi erilaista tarjoiluastiaa

Kookos & Vesimelooni

Hehkulamppu & Laboratorio pullo

Ananas

Viisi koristetta luonnosta 

Karhunvatukka ja mintunlehti & Ruusun nuput

  

Vadelmat, omena, orkidea &
                                                          Mustikat, lime, mintunlehti

 Vesimelooni ja mintunlehti                                                              

 Oma juoma

Reuna on koristeltu vaaleanpunaisella sokerilla (niinkuin margaritassa). Itse juoma koostuu kuohuviinistä ja Fentimans rose lemonadesta (lemonade on alkoholitonta), koristelu on oma valinta. Juomasta saa alkoholittoman, kun kuohuviinin vaihtaa alkoholittomaan.

Retki-, erä- ja luontoruokailu juomapuoli

1. Aperitiivit (ennen ruokaa nauttittava ruokahalun herättävä juoma)

Caipirosca
4cl karpalomehua
4 limelohkoa (eli puolikas lime)
2,5tl ruokosokeria

Valmistus (rakennetaan): Ensin sekoituslasiin jäitä jotta se viilenesi, laitettiin limenlohkot ja ruokosokeri juomalasiin ja murskattiin niitä, juomalasi (on the rocks - lasi) sekoituslasin päälle jotta sekin viilenisi, laitettiin kaikki aineet juomalasiin ja kaadettiin siivilän avullasekoituslasista vedet pois, kaadettiin ainekset sekoituslasiin ja sekoitettiin lusikalla, siivilän läpi juoma lasiin, lasiin jäämurskaa ja lime koriste päälle. (näytössä en käyttänyt sekoituslasia taikka siivilää)
(Alkoholiversisiossa karpalomehun tilalle laitettaisiin vodkaa 4cl.)

2. Jälkiruokajuoma (kuumajuoma, alkoholiton)

Irish coffee 
2,5cl kookosmakusiirappia
kuumaa kahvia
kerma

Valmistus: Ensiksi lämmitettiin lasit kuumalla vedellä, jotta juomat säilyisi lämpiminä. Makusiirappi pohjalle, kahvia päälle, valutetaan kerma lusikan avulla, jotta se jäisi pinnalle. Koristelussa käytin kermavaahtoa, kookoshiutaleita ja pähkinäroughetta.
Alkoholiversioon tulisi n. 2tl / 2cl fariinisokeria ja 4cl kookosliköriä malibua tai perinteisen irlantilaisen viskin.

3. Jälkiruokajuoma (kylmä, alkoholiton)

Blue Hawaii
(muutin ohjetta niin että siitä tuli tuon näköinen)
Oikea ohje

3cl vaaleaa rommia
3cl sininen curacaolikööri
2cl sweet & sour mix
jääpaloja

Vaihdoin vaalean rommin mansikkamehuun 3cl, lisäsin karpalomehua  2-3cl, sinistä curacoasiirappia 2-3cl, 2cl puristettua sitruunamehua, jääpaloja. Kaikki blenderiin ja lasiin, koristeeksi kaksi pilliä ja mansikka lohkot.

Viimeinen työssäoppi vko (9.4-13.4)

- Maanantaina sain tunnit täyteen ja loppu vko tein töitä kunnes äiti tuli hakemaan oulusta.
- Ylitöitä tuli n. 30h , työssäoppi tunteja yhteensä n. 345h.

Työssäoppipaikkaan perehtyminen

1. Erä-susi, järjestää erimittaisi husky safareita esim. pisimmät reitit ovat 30km ja 20km. Lyhyempiäkin safareita saa esim. 10km, 5km, 2km.

2. Perustamisvuosi 1998
Erä-susi vaihtoi omistajaa 12.9.2017, nykyiset omistajat Mervi Rantamäki ja Jukka Keinänen
Toimialla: ohjelmapalveluiden tuotanto.

3. Liikeidea ja toiminta-ajatus: Husky safari elämyksiä asiakkaille ympäri maailman 90% on ulkomaalaisia asiakkaita.
Kotieläinpiha palvelee asiakkaita ympärivuoden.

4. Koulutus/työkokemus: Eräopaskoulu, matkailuala/matkaopas, eläintenhoito, ammattitaitoinen osaaminen kertynyt vuosien kokemuksella tarhatyöskentelyn ja opastöiden kautta.

5. a) Yritys pitää todella hyvää huolta koirien ja muiden eläinten hyvinvoinnista. Rekien ja moottorikelkkojan huolto tehdään aina tarvittaessa.

b) Henkilökunnalle tiedotetaan yrityksen asioista esim. työaika muutoksen jne puhelimitse, ilmoitustaululla olevien listojen avulla. Päivän safari ajot ja kuka on oppaana on merkattu listaan, minkä jokainen työntekijä saa työpäivän alussa, että tietää milloin aloitetaan valjastus ja missä välissä kerkeää käydä syömässä tai hoitaa muut eläimet.

c) Uusien työntekijöiden perehdytys -> ensin näytetän missä kaikki paikat on ja ensimmäisenä päivänä minulle näytettiin miten eritöitä tehdään ja kerrottiin mitä/miten tehdä esim. mitä ruokaa eläimille, miten valjastus tehdään ja mihin kohtaan ja kuka koira laitetaan rekeä vetämään. Valjakoiden purkua, häkkien siivousta ensin hakataan pistolapiolla kaikki irti ja sen jälkeen ne haravoidaan pois, joidenkin kotipihaeläinten ruokinta ja vesien vaihto uudestaan iltapäivällä, rekien puhdistus ja konttiin suojaan vienti, koirien ruokinta.
Jossain kohtaa aloin päästä ajamaan valjakoita alas pellolle missä valjakot päästetään, sitten menemään kun asiakkaat ovat kyydissä. Ja jos pellola on ylimääräisiä valjakoita ne ajetaan pellon ympäri (2km) takaisin kenneliin ja valjakot puretaan sekä valjaat viedään vajaan. Ja myös jossain vaiheessa aloin päästä safareille mukaan.
Maaliskuun alussa aloin opetela kassan käyttöä, joka ei loppujenlopuksi ollut niin hankalaa.

d) Työpaikalla on ensiapupakkaus ja jos koira sattuu puremaan niin puremakohta sidotaan ja työntekijä lähetetään lääkäriin tarkastuttamaan haava tarvitseeko siihen tikkejä vai ei. Jos purema sattuu työntekijä ei voi valjastaa muutamaan päivään, ettei haava aukea uudestaan.

e) Yrityksen imago: Erä-Susi tekee yhteistyötä Ruka- Kuusamo matkailuyhdistysten kanssa, joiden kautta tulee paljon asiakasryhmiä ympärimaaliman, siksi Erä- Suden koirat on tunnettu eripuolilla maailmaa. (asiakasryhmiä tulee Ruka safaris/ Ruka adventureksen kautta) Sosiaalisessa mediassa on paljon kuvia toiminnasta ja koirista.

Työssoppi vko8

Täysin samoja juttuja kuin edelävinä viikkoina.
Työtuntej n. 37h

Työssäoppi vko7

- Olin safarilla mukana, virolaisia asiakkaita
- Koirien valjastusta, valjakoiden purkua, rekien puhdistusta
- Siivousta ja ruokintaa
- Työtynteja n. 38,5h

Kuvia työssäoppipaikasta (kuvat otettu puhelimella)

Työssäoppi vko6

- Kassalla oloa

- Aitausten siivousta ja ruokintaa

- Koirien vantimista, valjastamista, valjakkojen purkua, valjakkojen ajoa pellolle

- Työtunteja 34h, koska olin ti-ke kipeä eli ti päivällä töissä huomasin että on lämpöä ja ke lepäsin, mutta sillonkin olin 3h kaupassa päivystämässä.

Työssäoppi vko5

- Hoidin kotipihaeläimiä

- Valjastin koiria, ajoin valjakoita pellolle, valjaiden poisotto ja koilrat takasin omaan häkkiin

- Autoin koirien juotossa ja ruokinnassa

- Olin kassalla ja siivoilin safaritaloa
- Olin myöskin lauantaina töissä
Työtunteja n. 45h

työssäoppi vko 4

Tälläkin viikolla tein taas samoja juttuja kuin edelliset 3vko, mutta tällä viikolla pääsin myös kassalle olemaan muutamana päivänä.
Työtunteja tuli 36h.

työssäoppi vko3

Samoja juttuja tehnyt, kuin kaksi ekaa viikkoa. Pieneläinten ja koirien hoitoa, aitausten siivousta.
Työtunteja tuli 43h. Lauantai-iltana käytiin työporukan kanssa syömässä ja keilaamassa.

Työssäoppi vko2

Tällä viikolla tein aikalailla samoja juttuja, kuin viime viikolla eli siivosin ja ruokin pieneläinten ja koirien aitauksia, autoin valjastuksessa, valjaitten poisotossa jne.
Työtunteja: 39h.

Työssäoppi eka vko

Erä-sudella on n. 200 huskya sekä muutamia huskyen pentuja, kolme poroa, lampaita, suomenhevonen, kaksi isoa sikaa, kaksi kalkkunaa, kaksi hanhea, kanoja, ankkoja, kaksi laamaa ja kaksi vuohta.
Lähinnä joka päivä autoin siivoamaan pieneläimien sekä koirien aitauksia ja laittanut pieneläimille ruokaa. Olen myös auttanut koirien ruokinnassa iltapäivällä sekä juotossa aamulla. Ollut apuna koirien valjastuksessa ja rekeen kiinnittämisessä. Vahtinut koiria pellolla, että ne ovat rauhallisia ennen asiakkaiden saapumista eivätkä käy toisiinsa kiinni, autoin myös ottamaan niitä pois valjaista ja viemään omiin häkkeihinsä.

Työtunteja kertyi tällä viikolla n. 39h

Sukellus tehtävä

Terveysvaatimuksia:

- paniikkihäiriö
- päihdeongelmat
- epilepsia
- ahtaanpaikan kammo
- astma
- aivokasvain
- sydänsairaudet
- raskaus
- korkea, hoitamaton verenpaine
- selkäytimen vammat ja sairaudet
- insuliinihoitoinen diabetes



Urheilulajit:

Uppopallo: Uppopalloa pelataan 15hlö joukkueissa. Joukkueet yrittävät kujlettaa palloa ja syöttelemällä sitä toisilleen ja yrittävät saada maaleja pinnan alla, jotka on kiinnitety altaan pohjaan.

Sukelluskuvaus: Valokuvata veden pinnan alla, tätä voi tehdä snorklaamalla, laitesukeltamalla ja vapaasukeltamalla.

Räpyläsukellus: Sukelluslaji, jossa sukelletaan räpylöiden avulla.

Sukelluskalastus: Tarkoitus on kalastaa syvällä vede alla harppuunan avulla.

Vapaasukellus: Sukelletaan ilman mitään sukelluslaitteita. Kokenut sukeltaja voi helposti tehdä minuutin/minuuttien mittaisia sukelluksia säästellen happea.

Varusteet: 

Snorkkeli:
Maskin remmiin kiinnitetään hengitysputki.

Maski:
Kunnollisessa maskissa on lämpöratkaisu lasi, joka hajotessaan ei rikkoudu sirpaleiksi, maskissa tulee olla suuri näkö laajuus ja ilmantilavuuden pieni.

Räpylät:

Umpikantaräpylässä on kokonainen kenkäosa, kevyempi potkia, istuu tiiviisti jalkaan, soveltuu etelän lämpimiin meriin ja uima altaisiin. Avokärkiräpylässä jalkaterässä on avara tasku ja kantapään takana on kiinnity remmi, tarkoitettu sukelluspuvun kengän kanssa, raskaampi potkia.

Hengityssäädin:
Annostelee sukeltalle ilman, kun hengittää. Alentaa painesäiliössä olevan ilman korkea paineen ympäröivän paineen tasolle niin, että voi hengittää.

Mittaritasot:
Mittarilaitteeksi tarvitaan väh. kello, sukelluspulloon kiinnitetty painemittari ja syvyysmittari.

Tasapainotusliivi:
Märkäpukua käytettäessä nosteen kontrolloimiseksi käytetään tasapainotusliiviä eli nostoliiviä, tarpeen mukaan siihen lisätään tai poistetaan ilmaa.

Painesäiliöt:
Alumiinista tai teräksestä tehty säiliö, kutsutaan sukellus- tai ilmapulloiksi.


Koulutus järjestelmät:

Laitesukelluskouluttaja suunnittelee laitesukellus ja lähikoulutaja kursseja, laajuudeltaan kurssi on n. 100h ja sisältää itsenäistä opiskelua ja etätehtäviä, käytännön testejä ja harjoituksia ja lähiopetusta.

Nitroksikouluttaja järjestää nitroksisukeltamisen peruskursseja, CMAS M2- kouluttaja voin saada CMAS Nitrox Intructor pätevyyden tekemällä näyttökokeen. NAUI- kouluttajat voivat kouluttaa ja kortittaa NAUI-nitroksisukeltajia.

Lähikouluttaja toimii seuran laitesukelluskurssilla laitesukellukskouluttajan  kanssa- Hyvät valmiudet kouluttautua laitesukelluskoulutajaksi. Kurssin laajuus on 50h ja sisältääl
hiopetista, etätehtäviä, käytännon kokeita- ja harjoituksia.


Turvallisuus asiat:

- Ei sukella yksin
- Varautuu sukelluksen aikana tuleviin ongelmiin (jos niitä ilmenee)
- Tarkastaa varusteet sekä maalla että vedessä ennen sukellusta
- Sukeltaa vain sen mukaan mihin onnsaanut koulutuksen
- Sukeltaa vai silloin kun on siihen mielestään valmis henkisesti ja fyysisesti
- Käytää ainoastaan niitä varusteita minkä käyttöön on saanut koulutuksen
- Tutustuu kouluttajan/ohjaajan johdolla normaaleista olosuhteista poikkeaviin olosuhteisiin
- Kehittää nykyisiä taitojaan ja ylläpitää niitä
- Suunnittelee sukelluksen ja sukeltaa sen mukaan


1 laitesukellus ohjelmapalvelu suomesta ja 1 ulkomailta:

Scuba Luv Maui
Maui has amazing dive options for both the first time diver or the advanced diver! Try an Introductory Dive. This dive can even count towards PADI scuba certifiction. These dives include all snorkeling and scuba gear and an experienced PADI dive guide. For more information abot diving and PADI Certifications classes, go to http://www.scubaluvmaui.com/ . Maui dive boat options include Molokini Crater, The Backwall, Lanai and Molokai. From 129$.

Seikkailu sukellus Kuopio
Kurssit ovat turvalisia ja varusteet ovat hyvän laatuisia sekä kokeneita kouluttajia. Joustava kurssiaikataulu ja saat itse päättää editymis järjestyksesi. Seikkailukeskus toteuttaa kursseja joka viiko, mutta voi myös tilata omalle kaveriporukalle tai työporukalle oman räätälöidyn kurssiohjelman. Kaikista turvallisinta lajin aloittaessa on käydä peruskurssilla, ettei tarvitse enää lajiin liittyviä seikkoja oppia kantapään kautta. Hinta on 50€ ylöspäin riippuen millaiselle kurssille haluaa osallistua.